Ronja nappisilmä odottaa vuoroaan.
Sitten tutustutaan rataan kovasti
keskittyneenä.. ;)
"Joko, joko, joko, joko, joko nyt jo
vihdoin.....?"
No jo vihdoinkin! Ja sitten mennään,
näköjään aika rimaa nuollen yli, niin että
korvat vaan viuhuu...;)
...Alas kuitenkin este vielä ehjänä, ja
korvat lentää taas...;) Etupää on kyllä noinkin pienellä
maxi-koiralla kovalla koetuksella niin kuin kuvasta näkyy, ottaa
kovassa vauhdissa kaiken painon. Kunnollinen lämmittely ja
jäähdyttely ensiarvoisen tärkeitä juttuja.
Sitten mennään keppejä. Pujottelu sujui
hyvin, ja tässä näkyy hyvin meidän tämänhetkinen taso.. Eli
keppien väliä ei toki tarvitse näyttää, mutta en voi kyllä juosta
vielä edellekään, sillä Ronja ei tällöin malttaisi suorittaa
pujottelua loppuun. Toistaiseksi tässä sitten kuljetaan vierekkäin...
:-))
Viimeinen väli häämöttää, Ronja
hakee jo seuraavaa estettä...
...Ja sitten mennään taas niin
täysiä... ;-) Punainen maantiekiitäjä antaa kaikkensa...
..ja täysillä mennään tämäkin este.
Käännän Ronjaa kropalla jo valmiiksi oikealle, ja se näköjään
ihan tehokkaasti kääntää itseään jo hypyn aikana. En ole muuten
ennen tajunnut, kuinka läheltä rimoja se hyppää. On ihme, että
niitä tippuu niinkin harvoin, sillä montaa senttiä ei väliin jää
kun tuosta ponnistaa vielä takajalatkin riman yli...
Ja näin mennään murheenkryyniestettä.
Vielä tähän saakka, loppumetreille, nollassa kiinni. Alkutilanne
tämä, eli mä tulen tuolta vaikka kuinka kaukaa, kun Ronja jo
viilettää pitkin puomia. Tuomarikin pääsi juoksemaan... ;) Tässä
vaiheessa alan tuntea epätoivoa, ja päätän...
...huutaa sitten SEIS, niin kun kuvasta
kuuluu...:-) Ja ajoitus oli sitten prikuulleen väärä, kuten näkyy.
Kontakti on vielä kaukana kaukana...
Ja tyttöhän pysähtyi kuin seinään.
Mä juoksin sitten sen kiinni ja sitten mentiin yhtä matkaa
kontaktille...
...niin varmaan :-)) Ronjahan sitten
päätti pistää vähän vauhtia tassuihin ja ponnistaa oikein voimalla
koko kontaktin yli.... Aijaijaijai.....
Ilme näkemisen arvoinen....:-)
Kontaktivirhe tuli että rapsahti, mutta ei muuta kuin
etiäpäin...
Nämä kontaktikuvat oli just sitä, mitä nämä puomin alasmenot
meillä ihan liian usein on. Valitettavasti, se siitä nollasta, mutta
näillä mennään...:)
Ja näin vielä viimeiset esteet...
...Loppu häämöttää...
...Ja maalissa! Hieno rata kaikin puolin,
Ronja irtautui hienosti ja koko rata meni muutenkin sujuvasti, mutta
kontaktivirhe tuli kuitenkin radalta viemisiksi. Myöntää pitää,
meillä on kontaktiongelma. Ainakin puomilla. Eli sarkaa on kyllä ihan
riittämiin... :)
Mutta tolleroinen teki silti hienon työn
:-)
