Ronja     Harrastukset     Näyttelyt     Kuvat     Päiväkirja     Linkit     Vieraskirja


Harrastukset - NOU

Harrastukset-valikkoon

Noutajien taipumuskokeet - mitä ne ovat?

Ronja läpäisi 27.7.2002. noutajien taipumuskokeet Uudenmaan noutajakoirayhdistyksen
taippareissa Antskogissa, Pohjan kunnassa! :-)
Tarinaa taippareista koeselostuksen jälkeen.

Noutajien taipumuskokeen pöytäkirja

Sijainti: Pohja, Antskog
Aika: 27-28.7.2002.
Järj: Uudenmaan noutajakoirayhdistys ry
Tuomari: Ari-Pekka Fontell

Koeselostus:

1. Sosiaalinen käyttäytyminen Suhtautuu hyvin toisiin koiriin ja ihmisiin. -Hyväksytty-
2. Uimahalu Ryntää veteen ja ui hyvin. -Hyväksytty-
3. Hakuinto Liikkuu vauhdikkaasti koko kokeen ajan. -hyväksytty-
4. Noutohalu Ottaa riistat reippaasti ja empimättä. -Hyväksytty-
5. Nouto-ote Lokeista hieman pinnallinen, variksista syvä ja pehmeä. -Hyväksytty-
6. Palauttaminen Palauttaa melko hyvällä vauhdilla ohjaajan läheisyyteen. -Hyväksytty-
7. Reagointi laukaukseen Kiinnostunut, tarkkaavainen. -Hyväksytty-
8. Jäljestäminen Itseluottamus ja aloitekyky: Selvittää jäljen. -Hyväksytty-
9. Yhteistyö Hyvässä yhteistyössä ohjaajan kanssa. -Hylätty-
10. Yleisvaikutelma Vauhdikkaasti kokeen eri osa-alueet selvittävä nuori metsästyskoiran aihio, jolla on erittäin hyvät taipumukset kehittyä mainioksi apuriksi metsälle. -Hyväksytty-

Novascotiannoutajanarttu Mindare´s Fairy Dewdrop on hyväksytty noutajien taipumuskokeessa.
Tuomari Ari-Pekka Fontell

Kuinkas kaikki oikein kävikään?

Olimme varasijalla 5, kun taippareista tuli tiedot. Aivan varmoina ettei paikkaa aukenisi pidimme reippaan tauon harjoittelussa ja aloimme kohdistaa katseemme kohti Turun taippareita 11.8. Muutama päivä ennen koetta Järvisen Päivi UMN:sta soitti ja kertoi meidän päässeen mukaan. Ryhmä- ja kyytiongelmia oli silti edelleen, ja vasta pari päivää ennen koetta saimme varmuuden että pääsemme mukaan. Sulatin yhden variksen ja treenit eivät menneet oikein mitenkään. Oli kuuma päivä ja Ronja himoitsi uimaan, jonne en sitä kuitenkaan voinut sinilevävyöryn takia päästää. Hohhoijaa, jo ajattelin... Taas nolataan itsemme taippareissa...

Koepäivän aamuna lähdimme Johannan ja Timon kyydissä kohti Antskogia. Pienenpieni jännitys vatsanpohjassa, mukana vain koira, yksi dami ja remmi. Periltä löysimme Freyan ihmisineen ja tollerimainen jutustelu pääsi taas vauhtiinsa... :) Muutaman tunnin myöhässä pääsimme aloittamaan työskentelynkin, ja koittihan se lopulta meidänkin vuoro. Markkeeraus meni hyvin. Se on aina ollut Ronjalle erittäin varma ja hurjasti pidetty suoritus, niinkuin varmasti useimmille tolleroisille...

Ruutuun kävellessämme jännitys kohosi ja kohosi. Urheista yrityksistäni rakentaa mielikuvia onnistuneista suorituksista ei ollut enää mitään jäljellä, ja muistin ainoastaan edellisen yrityksen pitkät, pitkät minuutit... Tuomari naureskeli ja kehotti meikäläistä laittamaan silmät hetkeksi kiinni ja hengittämään neljä kertaa syvään, mistä lie arvannut jännitykseni... ;)) Ronja markkeerasi riistan hyvin, mutta tiputteli palautuksessa. Käskyllä sain sen kuitenkin tuomaan, mutta alku ei näyttänyt kovinkaan lupaavalta. Ennen lähetystä seuraavalle rauhoitin koiran, istuin sen vierellä hetken ja juttelin mukavia. Sitten taikasana "etsi" ja tolleroinen oli jo kadonnut metsän pimentoon. Ja melkein heti myös takaisin varis matkassaan, joka tuli tällä kertaa tiputtelematta jalkojen juureen saakka. Mieli vähän enemmän kirkastuneena lähetin Ronjan rauhoittelun jälkeen uudelleen hakuun. Tällä kertaa kesti, kesti ja kesti... Touhu alkoi näyttää samanlaiselta haahuskelulta kuin viime kerralla ja aloin pikkuhiljaa menettää toivoani. Tuomari kehoitti vaan pysymään hiljaa ja antamaan koiran tehdä töitä rauhassa. Ja yhtäkkiä joku onnenkantamoinen pilvenhattaralta laskeutui, Ronjan nenä nousi kuin hidastetuissa leffoissa, se sai selvän hajun ja juoksi määrätietoisena suoraan varikselle. Ja palautti. Jes! Tuomari sanoi että vielä yksi jos tulee, homma on pulkassa. Lähetin Ronjan, intoa riitti onneksi vielä vähäsen. Kaikki loput linnut olivat kaukana, näkymättömissä metsässä eikä Ronjalla näyttänyt olevan uskallusta enää lähteä sinne saakka. Tuomari käveli kymmenisen metriä metsään päin tukeakseen koiraa, ja suureksi yllätyksekseni Ronja ryntäsi innolla mukaan - ja löysi sen vihoviimeisen variksen. Itse en nähnyt mitä metsässä tapahtui, mutta kun Ronja juoksi syliini varis suussaan hymy nousi korviin ja ilme kirkastui..... :))

Ja sitten se jälki. Kaniseminaarit olivat jääneet säälittävän vähälle, vain muutamaan pupuun koko Ronjan elinaikana. Itse en ollut koskaan nähnyt koko tilannetta ja soitinkin hätääntyneenä Teemulta viime hetken vinkkejä, kiitos vaan :o) Ronja oli ensimmäinen jäljelle päässeistä neljästä koirasta. Jälki vedettiin, ja viimein tuli se lähettämisen hetki... Näytin Ronjalle makauksen, ja samantien alkoi häntä heilua ja pieni punainen nenä väpättää kuin viimeistä päivää... Päästin sen, ja määrätietoisesti se säntäsi kuono maassa liikkeelle. Kerran näin vilauksen siitä, kun se jäljen hetkeksi hukanneena haahuili tielle ja samantien takaisin, ja kyllä jännitti niin pirusti..... Ne minuutit olivat pitkiä, kun Ronjaa ei näkynyt missään eikä mitään kuulunut. Tuijotin sitä paikkaa, missä näin Ronjan kun tuomari käski kutsua. Ja minähän kutsuin. Olin melkein selin enkä huomannut ollenkaan, kun pikkuinen kultainen tolleroinen säntäsi metsän pimennosta suoraan luokseni. Kani suussaan ja hurjan, hurjan onnellisena.. Otin Ronjan syliin ja kiitin sitä hienosta työstä, mutta vasta kun yleisö alkoi taputtaa tajusin että kuinkas olikaan käynyt - meidänkö pikku punanenä taippareista läpi....???
Pikkuhiljaa valkeni ja hymy nousi vihdoinkin korviin sekä Ronjalla että onnesta ymmyrkäisellä emännällä. Mikä upea päivä se meille olikaan!

Näinpäs. NOU1-titteli, se kauan kaihottu ja tavoittamattomalta tuntunut, vihdoin plakkarissa ja kunniakirja seinällä. Hyvältä tuntuu, uskomattoman hyvältä. Tänään sattui kaikki menevän kohdalleen, koiran hyvä päivä, meille suotuisat olosuhteet, taipumukset unohtamatta sitä onnenkantamoista... :) Oma osuuteni jäi tänään vähiin, ja niinhän sen olla pitääkin. Ronja teki työtä, ja tänään se nautti siitä. Into ei hiipunut, ja vielä kotonakin se näki koko yön metsästysunia häntä heiluen, korvat ja nenä vipattaen ja huuli väpättäen innosta...

Ikinä, ei ikinä tämä olisi ollut mahdollista ilman teitä lukuisia tolleriystäviä, jotka jaksoitte meitä rohkaista, kannustaa ja tsempata huonoinakin hetkinä jatkamaan. Pirkko-kasvattaja kertoi minulle aikoinaan - eikä siitä ole edes kovin kauan.. - mitä tarkoittaa mystinen kirjainyhdistelmä NOU ja on siitä lähtien antanut hurjan määrän hyviä neuvoja ja ollut yrityksissämme mukana täysillä. Kun koira oli hankittu, meidän koulimisestamme piti hyvää huolta Teemu ja Päivi, jotka järjestitte paljon treenejä, annoitte loistavia käytännön ohjeita ja vinkkejä - ja ennen kaikkea kannustitte meitä aina silloin kun itse olin jo heittämässä pyyhettä kehään. Tukijoukkoina edellisissä taippareissa Jenni, Mika, Riika ja muut, tänään Antskogissa Johanna ja Timo sekä Mari & Ari sekä lukuisat muut, teidän ansiostanne päädyimme tänä päivänä taippareihin. Kiitos, kiitos, ja tuhannesti kiitos. Ennen kaikkea mammuttihalaus kuitenkin rakkaalle pienelle tollerilleni, joka osoitti jälleen tänään olevansa minun maailman paras koirani.

 

Entäs sitten?

Nyt edessä on ansaittu, pitkä tauko kaikenlaisista metsästyskokeisiin liittyvästä. Ehkäpä joskus, ehkäpä ensi vuonna tai sitten kun oma elämäntilanteeni mahdollistaa NOME-harjoittelun, jatkamme. Ronjassa olisi hyvässä ja asiaa tuntevassa ohjauksessa varmasti potentiaalia jatkamaan, ja itsekin tykkään harjoittelusta, mutta nyt heitämme nomeilut hetkeksi syrjään ja keskitymme johonkin aivan muuhun...

Näissä taippareissa kuitenkin näin ensimmäisen kerran selvästi, miten Ronja nauttii touhusta, miten sen veri ja synnynnäiset taipumukset tulivat esille ja miten innokkaasti ja riemulla se teki työtä. Pienenpieni kipinänpoikanen on ehkä vaarassa syttyä, joten never say never ja ehkäpä joskus mekin vielä..... ;-)

 

 

Taippareihin?

Ensimmäisten taippareiden hylyn jälkeen on aika kelailla mistä kaikki oikein johtuukaan ja missä mennään. Avainsanat Ronjan taipparitreeneissä ovatkin riistaan totuttelu, itsevarmuuden kasvattaminen ja myöskin johtajuuskysymykset. Saattaa olla että myös iän karttumisella on jotain merkitystä. Riistan näkeminen paljon ja usein tekisi Ronjalle hyvää. Oman pakastimeni rajallisuuden, autottomuuden jne. takia tämä jää kuitenkin aika vähiin, valitettavasti... Muita asioita voi hyvin harjoitella arkipäivän asioistssa tai dameilla. Harjoittelua, harjoittelua... :)

Tollerileirillä saimme taas lisäoppia ja mietimme harjoittelutapoja ja jatkoa uudelleen. Taippareihin on toivottavasti tarkoitus mennä, ehkä useitakin kertoja, tämän kesäkauden 2002 aikana. Ainakin uudelleen kokeilemaan ja saamaan kokemusta.

Yksi tärkeimmistä asioista, mikä saa meidät iloisella mielellä jatkamaan, on harrastajaystävien kannustus, tsemppaus ja yhdessä asiaan paneutuminen. Olemme viettäneet lukuisia hauskoja hetkiä keskellä metsää harjoitellen ja hauskaa pitäen. Kiitoksia on kai tapana jakaa vasta menestyksen hetkellä, mutta ilman asiaan paneutunutta kasvattajaa ja hyviä yhteisiä treenihetkiä hyvän treeniporukan kanssa emme olisi koskaan löytäneet tätä rodunomaista ja kaikkein luonnonläheisintä lajia.


Tähänastinen taipparitreenaus

Taipparit eli noutajien taipumuskokeet (NOU) kiinnostavat sekä Ronjaa että emäntää. Ensimmäisen kerran Ronja tutustui riistaan jo kasvattajalla, ja sieltä saimme mukaankin repullisen vaakkuja :) Pikkupentuaikana kesällä 2001 Ronja tutustui riistaan ilman suurempia vaatimuksia, ja samalla harjoittelimme palautuksia dameilla. Syksyllä olemme muutaman kerran treenanneet yhdessä muiden samanhenkisten tolleristien kanssa, ja pulkkaan on kertynyt lukuisia erilaisia neuvoja eteenpäin. Paljon kantapään kautta kokeilleena otamme vinkkejä vastaan erittäin mielellämme :) Kevätkaudeksi suunnittelimme päämme menoksi Pirkan Dameja, joihin olisimme osallistuneet kokonaisen kasvattijoukkueen voimin. Ronjan juoksut kuitenkin sotkivat innokkaan yrityksen, ja jouduimme jättämään kilpailun väliin.
Kesäkaudella 2002 tavoitteena on lähteä uusiin taippareihin ainakin katsomaan ja kokeilemaan.

Auran Nuuskujen taipparit 18.5.2002 ovat ohi, ja hylky tuli että hupsahti... Taipparitunnelmista enemmän ja tarkempi arvio siitä, mikä menikään tänään oikeastaan vikaan päiväkirjassa, seuraavassa taipparien pöytäkirja.

Noutajien taipumuskoe 18.5.2002, pöytäkirja
Sijainti: Rymättylä
Tuomari: Paavo Oksala

1. Sosiaalinen käyttäytyminen Rauhallisesti käyttäytyvä narttu. -Hyväksytty-
2. Uimahalu Syöksyy veteen uiden mielellään. -Hyväksytty-
3. Hakuinto Tuo heitetyn variksen sekä souraavan lähiriistan jonka jälkeen koira jää puurtamaan alueen alkuosaan eikä saada yrityksistä huolimatta riistaa talteen. -Hylätty-
4. Noutohalu Vedestä hyvä lokilla. Maalla nähdyistä melko hyvä. -Hyväksytty-
5. Nouto-ote Lokeilla ok. Variksilla hieman pinnallinen.-Hyväksytty-
6. Palauttaminen Palauttaa melko hyvällä vauhdilla. -Hyväksytty-
7. Reagointi laukaukseen Kiinnostunut, rauhallinen. -Hyväksytty-
8. Jäljestäminen Ei arvosteltu, koska koira ei päässyt jäljelle saakka.
9. Yhteistyö Hieman parantamista. -Hylätty-
10. Yleisvaikutelma Nuori koira, joka suoriutuu vesitehtävästä mallikkaasti, mutta hakualueella tänään tehottomuutta. Koiran kieltäytyessä useasta riistasta koe keskeytetään. -Hylätty-

 

Uudenmaan ohjus 11.5.2002.
toi mukanaan kokemattomalle koirakolle roppakaupalla uudenlaisia kokemuksia, tietoja ja valtavasti ajateltavaa. Kisapäivä oli antoisa ja hauska, kannatti lähteä! Enemmän kisatunnelmia yllätyksellisestä päivästä
päiväkirjassa.
Seuraavassa Ohjuksen osasuoritukset ja niiden pisteytys sekä Ronjan tulokset ja tuomarin kommentit.

Uudenmaan Ohjuksen osasuoritukset ja pisteytys

1. HAKU
Tapahtuu maastossa pareittain, ruudussa on 10 kpl dameja. Koirat hakevat vuorotellen kolme kertaa, aikaa kunkin damin hakuun on 2 minuuttia.
Yleisarvostelu hakutyö 0-10 pistettä
Noudettu dami +2 pistettä

2. MARKKEERAUS
Koiran on muistettava kaksi ykkösmarkkeerausta ja pysyttävä ohjaajan vierellä rauhallisena. Damit tulee noutaa nopeasti ja palauttaa suoraan.
Noutotyö 0-10 pistettä, arvostelussa otetaan huomioon koiran kyky paikallistaa ja muistaa damit, noutointo, spontaani ylösotto sekä nouto-ote.
Yhteistyö 0-10 pistettä, arvostelussa otetaan huomioon koiran käsittely valmistautumisvaiheessa, palautushalu sekä luovutustyöskentely.

3. OHJAUS/MUISTIHARJOITUS
Koira jätetään paikalleen istumaan ja ohjaaja vie yhden damin n. 20 metrin päähän koirasta ja palaa koiran vierelle. Ohjaaja kulkee koiran kanssa 30 metriä poispäin damista. Tämän jälkeen koiran lähetetään ohjauskäskyllä damin noutoon.
Noutotyö 0-10 pistettä, arvostelussa otetaan huomioon noutointo, muisti, spontaani ylösotto sekä nouto-ote.
Yhteistyö 0-10 pistettä, arvostelussa otetaan huomioon koiran käsittely istumaan jätettäessä, paikalla pysyminen, mukaanotto palattaessa damin viennistä sekä ohjauskäskyn perillemeno.

4. YLEISVAIKUTELMA
Arvostelu: Yleisvaikutelma 0-10 pistettä, arvostelussa otetaan huomioon koiran työskentelyhalukkuus, kehittymismahdollisuudet sekä ohjaajan ja koiran yhteistyö.

Uudenmaan Ohjus, arvostelu
Leikkimielinen, dameilla käytävä taipumuskokeisiin valmentava kilpailu 11.5.2002 Keravalla. Tuomari Jukka Kivijärvi.
Pisteet yhteensä 55/65, sijoitus 6/16

 

Haku Haki kaikki kolme damia ruudusta. Kattaa hakualueen. Hyvä vauhti. Hyvät palautukset suoraan käteen.
  Yleisarvostelu 10 p, noudetut damit 6/6 p eli yhteensä 16/16 pistettä.
Markkeeraus 1. Markkeeraus - Koira ei markkeerannut ja menee suoraan läpi kauas ohi pudotuspaikan. 2. Markkeeraus - ok, vähän myös läpijuoksua.
  Noutotyö 5 p, yhteistyö 8 p eli yhteensä 13/20 pistettä.
Ohjaus Ohjaus erittäin hyvä, koira oli kytkettynä josta aiheutui pisteiden menetys.
  Nouto 10 p, yhteistyö 7 p eli yhteensä 17/20 pistettä.
Yleisvaikutelma Todella mukava pari, loistavassa yhteistyössä ohjaajan kanssa. Hyvä suhde ohjaajan ja koiran välillä. Lupaava koira, jolla tänään ongelmia markkeerauksissa.
  Yleisvaikutelma 9 p eli yhteensä 9/10 pistettä.

 

Uudenmaan noutajakoirayhdistyksen NOU/NOME peruskurssi 2002

Osallistumme UMN:n järjestämälle NOU/NOME-peruskurssille, jonka tarkoitus on valmentaa nuorta noutajaa taipumus- ja metsästyskokeisiin. Lisätietoja UMN:n sivuilla.
Kurssiin kuuluu neljä treenisunnuntaita Espoon Nuuksiossa ja
infotilaisuus. Seuraavassa kurssikertojen suunniteltua sisältöä:

Su 17.3. klo 11 alkaen, Solvalla
Ensimmäisellä koulutuskerralla kurssilaiset "testataan" ja jaetaan tasonsa mukaisiin n. viiden koirakon ryhmiin. Testattavat perusasiat ovat istuminen, luoksetulo, paikalla pysyminen, seuraaminen, damien kantaminen, noutaminen ja luovuttaminen sekä ohjaajan ja koiran välinen yhteistyö.

Olimme mukana ja ihan kivasti sujui. Jäiden kolahtelu ja monen tunnin yhtämittainen keskittyminen sai loppuaikana Ronjan vähän rauhattomaksi, muuten onnistunut treeni!

Su 7.4. klo 11 alkaen, Solvalla
Toisella koulutuskerralla tarkistetaan ryhmäjaot ja kerrataan ensimmäisellä kerralla läpikäytyjä perusasioita. Nyt päästään myös tositoimiin, sillä ohjelmassa on myös riistaan tutustumista ja markkeerausten harjoittelua.

Ronjan juoksut sekoittivat tätäkin harrastusta, nimittäin jouduimme jättämään tärkeän treenikerran väliin. Harmi! En päässyt itsekään valitettavasti kuuntelemaan koulutusta.

Su 21.4. klo 11 alkaen, Solvalla
Kolmannen kurssipäivän tavoitteena on saada tehtyä kaikille koirille hakuruutu dameilla joko motivoituna tai sokkohakuna. Lisäksi osa koirista ehtii tutustua kaniin ja niille vedetään laahausjälki.

Valitettavasti en tällekään kerralle voinut ottaa koiraa mukaan, koska juoksut olivat kesken ja koira Pirkolla.. Itse olin kuitenkin mukana kuuntelemassa ja oppimassa.

Su 26.5. klo 9.30 alkaen, Vuosaari
Viimeisen koulutuskerran tarkoitus on harjoitella vesityöskentelyä, joten koko kurssia ei voi passittaa saman lammen äärelle. Sen takia ryhmät saapuvat paikalle porrastetusti ja koulutus toteutetaan rastityyppisenä. Koulutuskerralla käydään läpi kaikki taippareiden osasuoritukset riistoilla.

Koulutuspäivä oli oikein onnistunut ja antoisa. Taippareiden jälkeen virittelin Ronjaa uudelleen riistan makuun ja kivasti meni. Suurkitokset UMN:n nou/nome-toimikunnalle loistavasta kurssista!

Harrastukset-valikkoon

 

  Takaisin
Etusivulle

Sivua päivitetty 28.7.2002