|

Ronja
Harrastukset
Näyttelyt
Kuvat
Päiväkirja
Linkit
Vieraskirja
Harrastukset -
NOU
Harrastukset-valikkoon
Noutajien taipumuskokeet - mitä ne
ovat?
Ronja läpäisi
27.7.2002. noutajien taipumuskokeet Uudenmaan noutajakoirayhdistyksen
taippareissa Antskogissa, Pohjan kunnassa!
:-) Tarinaa taippareista koeselostuksen
jälkeen.
Noutajien
taipumuskokeen pöytäkirja
Sijainti: Pohja,
Antskog Aika: 27-28.7.2002. Järj: Uudenmaan noutajakoirayhdistys
ry Tuomari: Ari-Pekka Fontell
Koeselostus:
| 1. Sosiaalinen
käyttäytyminen |
Suhtautuu hyvin toisiin
koiriin ja ihmisiin. -Hyväksytty- |
| 2.
Uimahalu |
Ryntää veteen ja ui
hyvin. -Hyväksytty- |
| 3.
Hakuinto |
Liikkuu vauhdikkaasti
koko kokeen ajan. -hyväksytty- |
| 4.
Noutohalu |
Ottaa riistat
reippaasti ja empimättä. -Hyväksytty- |
| 5.
Nouto-ote |
Lokeista hieman
pinnallinen, variksista syvä ja pehmeä.
-Hyväksytty- |
| 6.
Palauttaminen |
Palauttaa melko hyvällä
vauhdilla ohjaajan läheisyyteen.
-Hyväksytty- |
| 7. Reagointi
laukaukseen |
Kiinnostunut,
tarkkaavainen. -Hyväksytty- |
| 8.
Jäljestäminen |
Itseluottamus ja
aloitekyky: Selvittää jäljen. -Hyväksytty- |
| 9.
Yhteistyö |
Hyvässä yhteistyössä
ohjaajan kanssa. -Hylätty- |
| 10.
Yleisvaikutelma |
Vauhdikkaasti kokeen
eri osa-alueet selvittävä nuori metsästyskoiran aihio, jolla on
erittäin hyvät taipumukset kehittyä mainioksi apuriksi metsälle.
-Hyväksytty- |
Novascotiannoutajanarttu Mindare´s Fairy Dewdrop on
hyväksytty noutajien taipumuskokeessa. Tuomari Ari-Pekka
Fontell
Kuinkas kaikki
oikein kävikään?
Olimme varasijalla 5, kun
taippareista tuli tiedot. Aivan varmoina ettei paikkaa aukenisi pidimme
reippaan tauon harjoittelussa ja aloimme kohdistaa katseemme kohti Turun
taippareita 11.8. Muutama päivä ennen koetta Järvisen Päivi UMN:sta
soitti ja kertoi meidän päässeen mukaan. Ryhmä- ja kyytiongelmia oli
silti edelleen, ja vasta pari päivää ennen koetta saimme varmuuden että
pääsemme mukaan. Sulatin yhden variksen ja treenit eivät menneet oikein
mitenkään. Oli kuuma päivä ja Ronja himoitsi uimaan, jonne en sitä
kuitenkaan voinut sinilevävyöryn takia päästää. Hohhoijaa, jo
ajattelin... Taas nolataan itsemme taippareissa...
Koepäivän aamuna lähdimme
Johannan ja Timon kyydissä kohti Antskogia. Pienenpieni jännitys
vatsanpohjassa, mukana vain koira, yksi dami ja remmi. Periltä löysimme
Freyan ihmisineen ja tollerimainen jutustelu pääsi taas vauhtiinsa... :)
Muutaman tunnin myöhässä pääsimme aloittamaan työskentelynkin, ja
koittihan se lopulta meidänkin vuoro. Markkeeraus meni hyvin. Se on aina
ollut Ronjalle erittäin varma ja hurjasti pidetty suoritus, niinkuin
varmasti useimmille tolleroisille...
Ruutuun kävellessämme jännitys
kohosi ja kohosi. Urheista yrityksistäni rakentaa mielikuvia
onnistuneista suorituksista ei ollut enää mitään jäljellä, ja muistin
ainoastaan edellisen yrityksen pitkät, pitkät minuutit... Tuomari
naureskeli ja kehotti meikäläistä laittamaan silmät hetkeksi kiinni ja
hengittämään neljä kertaa syvään, mistä lie arvannut jännitykseni... ;))
Ronja markkeerasi riistan hyvin, mutta tiputteli palautuksessa. Käskyllä
sain sen kuitenkin tuomaan, mutta alku ei näyttänyt kovinkaan
lupaavalta. Ennen lähetystä seuraavalle rauhoitin koiran, istuin sen
vierellä hetken ja juttelin mukavia. Sitten taikasana "etsi" ja
tolleroinen oli jo kadonnut metsän pimentoon. Ja melkein heti myös
takaisin varis matkassaan, joka tuli tällä kertaa tiputtelematta
jalkojen juureen saakka. Mieli vähän enemmän kirkastuneena lähetin
Ronjan rauhoittelun jälkeen uudelleen hakuun. Tällä kertaa kesti, kesti
ja kesti... Touhu alkoi näyttää samanlaiselta haahuskelulta kuin viime
kerralla ja aloin pikkuhiljaa menettää toivoani. Tuomari kehoitti vaan
pysymään hiljaa ja antamaan koiran tehdä töitä rauhassa. Ja yhtäkkiä
joku onnenkantamoinen pilvenhattaralta laskeutui, Ronjan nenä nousi kuin
hidastetuissa leffoissa, se sai selvän hajun ja juoksi määrätietoisena
suoraan varikselle. Ja palautti. Jes! Tuomari sanoi että vielä yksi jos
tulee, homma on pulkassa. Lähetin Ronjan, intoa riitti onneksi vielä
vähäsen. Kaikki loput linnut olivat kaukana, näkymättömissä metsässä
eikä Ronjalla näyttänyt olevan uskallusta enää lähteä sinne saakka.
Tuomari käveli kymmenisen metriä metsään päin tukeakseen koiraa, ja
suureksi yllätyksekseni Ronja ryntäsi innolla mukaan - ja löysi sen
vihoviimeisen variksen. Itse en nähnyt mitä metsässä tapahtui, mutta kun
Ronja juoksi syliini varis suussaan hymy nousi korviin ja ilme
kirkastui..... :))
Ja sitten se jälki.
Kaniseminaarit olivat jääneet säälittävän vähälle, vain muutamaan pupuun
koko Ronjan elinaikana. Itse en ollut koskaan nähnyt koko tilannetta ja
soitinkin hätääntyneenä Teemulta viime hetken vinkkejä, kiitos vaan :o)
Ronja oli ensimmäinen jäljelle päässeistä neljästä koirasta. Jälki
vedettiin, ja viimein tuli se lähettämisen hetki... Näytin Ronjalle
makauksen, ja samantien alkoi häntä heilua ja pieni punainen nenä
väpättää kuin viimeistä päivää... Päästin sen, ja määrätietoisesti se
säntäsi kuono maassa liikkeelle. Kerran näin vilauksen siitä, kun se
jäljen hetkeksi hukanneena haahuili tielle ja samantien takaisin, ja
kyllä jännitti niin pirusti..... Ne minuutit olivat pitkiä, kun Ronjaa
ei näkynyt missään eikä mitään kuulunut. Tuijotin sitä paikkaa, missä
näin Ronjan kun tuomari käski kutsua. Ja minähän kutsuin. Olin melkein
selin enkä huomannut ollenkaan, kun pikkuinen kultainen tolleroinen
säntäsi metsän pimennosta suoraan luokseni. Kani suussaan ja hurjan,
hurjan onnellisena.. Otin Ronjan syliin ja kiitin sitä hienosta työstä,
mutta vasta kun yleisö alkoi taputtaa tajusin että kuinkas olikaan
käynyt - meidänkö pikku punanenä taippareista
läpi....??? Pikkuhiljaa valkeni ja hymy nousi
vihdoinkin korviin sekä Ronjalla että onnesta ymmyrkäisellä emännällä.
Mikä upea päivä se meille olikaan!
Näinpäs. NOU1-titteli, se kauan
kaihottu ja tavoittamattomalta tuntunut, vihdoin plakkarissa ja
kunniakirja seinällä. Hyvältä tuntuu, uskomattoman hyvältä. Tänään
sattui kaikki menevän kohdalleen, koiran hyvä päivä, meille suotuisat
olosuhteet, taipumukset unohtamatta sitä onnenkantamoista... :) Oma
osuuteni jäi tänään vähiin, ja niinhän sen olla pitääkin. Ronja teki
työtä, ja tänään se nautti siitä. Into ei hiipunut, ja vielä kotonakin
se näki koko yön metsästysunia häntä heiluen, korvat ja nenä vipattaen
ja huuli väpättäen innosta...
Ikinä, ei ikinä tämä olisi ollut
mahdollista ilman teitä lukuisia tolleriystäviä, jotka jaksoitte meitä
rohkaista, kannustaa ja tsempata huonoinakin hetkinä jatkamaan.
Pirkko-kasvattaja kertoi minulle aikoinaan - eikä siitä ole edes kovin
kauan.. - mitä tarkoittaa mystinen kirjainyhdistelmä NOU ja on siitä
lähtien antanut hurjan määrän hyviä neuvoja ja ollut yrityksissämme
mukana täysillä. Kun koira oli hankittu, meidän koulimisestamme piti
hyvää huolta Teemu ja Päivi, jotka järjestitte paljon treenejä, annoitte
loistavia käytännön ohjeita ja vinkkejä - ja ennen kaikkea kannustitte
meitä aina silloin kun itse olin jo heittämässä pyyhettä kehään.
Tukijoukkoina edellisissä taippareissa Jenni, Mika, Riika ja muut,
tänään Antskogissa Johanna ja Timo sekä Mari & Ari sekä lukuisat
muut, teidän ansiostanne päädyimme tänä päivänä taippareihin. Kiitos,
kiitos, ja tuhannesti kiitos. Ennen kaikkea mammuttihalaus kuitenkin
rakkaalle pienelle tollerilleni, joka osoitti jälleen tänään olevansa
minun maailman paras koirani.
Entäs
sitten?
Nyt edessä on ansaittu, pitkä
tauko kaikenlaisista metsästyskokeisiin liittyvästä. Ehkäpä joskus,
ehkäpä ensi vuonna tai sitten kun oma elämäntilanteeni mahdollistaa
NOME-harjoittelun, jatkamme. Ronjassa olisi hyvässä ja asiaa tuntevassa
ohjauksessa varmasti potentiaalia jatkamaan, ja itsekin tykkään
harjoittelusta, mutta nyt heitämme nomeilut hetkeksi syrjään ja
keskitymme johonkin aivan muuhun...
Näissä taippareissa kuitenkin
näin ensimmäisen kerran selvästi, miten Ronja nauttii touhusta, miten
sen veri ja synnynnäiset taipumukset tulivat esille ja miten innokkaasti
ja riemulla se teki työtä. Pienenpieni kipinänpoikanen on ehkä vaarassa
syttyä, joten never say never ja ehkäpä joskus mekin vielä.....
;-)
Taippareihin?
Ensimmäisten taippareiden hylyn
jälkeen on aika kelailla mistä kaikki oikein johtuukaan ja missä
mennään. Avainsanat Ronjan taipparitreeneissä ovatkin riistaan
totuttelu, itsevarmuuden kasvattaminen ja myöskin johtajuuskysymykset.
Saattaa olla että myös iän karttumisella on jotain merkitystä. Riistan
näkeminen paljon ja usein tekisi Ronjalle hyvää. Oman pakastimeni
rajallisuuden, autottomuuden jne. takia tämä jää kuitenkin aika vähiin,
valitettavasti... Muita asioita voi hyvin harjoitella arkipäivän
asioistssa tai dameilla. Harjoittelua, harjoittelua... :)
Tollerileirillä saimme taas
lisäoppia ja mietimme harjoittelutapoja ja jatkoa uudelleen.
Taippareihin on toivottavasti tarkoitus mennä, ehkä useitakin kertoja,
tämän kesäkauden 2002 aikana. Ainakin uudelleen kokeilemaan ja saamaan
kokemusta.
Yksi tärkeimmistä asioista, mikä
saa meidät iloisella mielellä jatkamaan, on harrastajaystävien
kannustus, tsemppaus ja yhdessä asiaan paneutuminen. Olemme viettäneet
lukuisia hauskoja hetkiä keskellä metsää harjoitellen ja hauskaa pitäen.
Kiitoksia on kai tapana jakaa vasta menestyksen hetkellä, mutta ilman
asiaan paneutunutta kasvattajaa ja hyviä yhteisiä treenihetkiä hyvän
treeniporukan kanssa emme olisi koskaan löytäneet tätä rodunomaista ja
kaikkein luonnonläheisintä lajia.
Tähänastinen
taipparitreenaus
Taipparit eli noutajien
taipumuskokeet (NOU) kiinnostavat sekä Ronjaa että emäntää. Ensimmäisen
kerran Ronja tutustui riistaan jo kasvattajalla, ja sieltä saimme
mukaankin repullisen vaakkuja :) Pikkupentuaikana kesällä 2001 Ronja
tutustui riistaan ilman suurempia vaatimuksia, ja samalla harjoittelimme
palautuksia dameilla. Syksyllä olemme muutaman kerran treenanneet
yhdessä muiden samanhenkisten tolleristien kanssa, ja pulkkaan on
kertynyt lukuisia erilaisia neuvoja eteenpäin. Paljon kantapään kautta
kokeilleena otamme vinkkejä vastaan erittäin mielellämme :)
Kevätkaudeksi suunnittelimme päämme menoksi Pirkan Dameja, joihin
olisimme osallistuneet kokonaisen kasvattijoukkueen voimin. Ronjan
juoksut kuitenkin sotkivat innokkaan yrityksen, ja jouduimme jättämään
kilpailun väliin. Kesäkaudella 2002 tavoitteena on lähteä uusiin
taippareihin ainakin katsomaan ja kokeilemaan.
Auran Nuuskujen
taipparit 18.5.2002 ovat ohi, ja hylky tuli että
hupsahti... Taipparitunnelmista enemmän ja tarkempi arvio siitä, mikä
menikään tänään oikeastaan vikaan päiväkirjassa,
seuraavassa taipparien pöytäkirja.
Noutajien
taipumuskoe 18.5.2002, pöytäkirja Sijainti:
Rymättylä Tuomari: Paavo Oksala
| 1. Sosiaalinen
käyttäytyminen |
Rauhallisesti käyttäytyvä
narttu. -Hyväksytty- |
| 2.
Uimahalu |
Syöksyy veteen uiden
mielellään. -Hyväksytty- |
| 3.
Hakuinto |
Tuo heitetyn variksen
sekä souraavan lähiriistan jonka jälkeen koira jää puurtamaan
alueen alkuosaan eikä saada yrityksistä huolimatta riistaa
talteen. -Hylätty- |
| 4.
Noutohalu |
Vedestä hyvä lokilla.
Maalla nähdyistä melko hyvä. -Hyväksytty- |
| 5.
Nouto-ote |
Lokeilla ok. Variksilla
hieman pinnallinen.-Hyväksytty- |
| 6.
Palauttaminen |
Palauttaa melko hyvällä
vauhdilla. -Hyväksytty- |
| 7. Reagointi
laukaukseen |
Kiinnostunut,
rauhallinen. -Hyväksytty- |
| 8.
Jäljestäminen |
Ei arvosteltu, koska
koira ei päässyt jäljelle saakka. |
| 9.
Yhteistyö |
Hieman parantamista.
-Hylätty- |
| 10.
Yleisvaikutelma |
Nuori koira, joka
suoriutuu vesitehtävästä mallikkaasti, mutta hakualueella tänään
tehottomuutta. Koiran kieltäytyessä useasta riistasta koe
keskeytetään. -Hylätty- |
Uudenmaan
ohjus 11.5.2002. toi
mukanaan kokemattomalle koirakolle roppakaupalla uudenlaisia kokemuksia,
tietoja ja valtavasti ajateltavaa. Kisapäivä oli antoisa ja hauska,
kannatti lähteä! Enemmän kisatunnelmia yllätyksellisestä päivästä
päiväkirjassa. Seuraavassa Ohjuksen osasuoritukset ja niiden pisteytys sekä
Ronjan tulokset ja tuomarin
kommentit.
Uudenmaan Ohjuksen
osasuoritukset ja pisteytys
1.
HAKU Tapahtuu maastossa pareittain, ruudussa on 10 kpl
dameja. Koirat hakevat vuorotellen kolme kertaa, aikaa kunkin damin
hakuun on 2 minuuttia. Yleisarvostelu hakutyö 0-10
pistettä Noudettu dami +2 pistettä
2.
MARKKEERAUS Koiran on muistettava kaksi ykkösmarkkeerausta
ja pysyttävä ohjaajan vierellä rauhallisena. Damit tulee noutaa nopeasti
ja palauttaa suoraan. Noutotyö 0-10 pistettä, arvostelussa otetaan
huomioon koiran kyky paikallistaa ja muistaa damit, noutointo, spontaani
ylösotto sekä nouto-ote. Yhteistyö 0-10 pistettä, arvostelussa
otetaan huomioon koiran käsittely valmistautumisvaiheessa, palautushalu
sekä luovutustyöskentely.
3.
OHJAUS/MUISTIHARJOITUS Koira jätetään paikalleen istumaan ja
ohjaaja vie yhden damin n. 20 metrin päähän koirasta ja palaa koiran
vierelle. Ohjaaja kulkee koiran kanssa 30 metriä poispäin damista. Tämän
jälkeen koiran lähetetään ohjauskäskyllä damin noutoon. Noutotyö
0-10 pistettä, arvostelussa otetaan huomioon noutointo, muisti,
spontaani ylösotto sekä nouto-ote. Yhteistyö 0-10 pistettä,
arvostelussa otetaan huomioon koiran käsittely istumaan jätettäessä,
paikalla pysyminen, mukaanotto palattaessa damin viennistä sekä
ohjauskäskyn perillemeno.
4.
YLEISVAIKUTELMA Arvostelu: Yleisvaikutelma 0-10 pistettä,
arvostelussa otetaan huomioon koiran työskentelyhalukkuus,
kehittymismahdollisuudet sekä ohjaajan ja koiran yhteistyö.
Uudenmaan Ohjus,
arvostelu Leikkimielinen, dameilla käytävä
taipumuskokeisiin valmentava kilpailu 11.5.2002 Keravalla. Tuomari Jukka
Kivijärvi. Pisteet yhteensä 55/65,
sijoitus
6/16
| Haku |
Haki kaikki kolme damia ruudusta.
Kattaa hakualueen. Hyvä vauhti. Hyvät palautukset suoraan
käteen. |
| |
Yleisarvostelu 10 p, noudetut damit
6/6 p eli yhteensä 16/16 pistettä. |
| Markkeeraus |
1. Markkeeraus - Koira ei
markkeerannut ja menee suoraan läpi kauas ohi pudotuspaikan. 2.
Markkeeraus - ok, vähän myös läpijuoksua. |
| |
Noutotyö 5 p, yhteistyö 8 p eli
yhteensä 13/20 pistettä. |
| Ohjaus |
Ohjaus erittäin hyvä, koira oli
kytkettynä josta aiheutui pisteiden menetys. |
| |
Nouto 10 p, yhteistyö 7 p eli
yhteensä 17/20 pistettä. |
| Yleisvaikutelma |
Todella mukava pari, loistavassa
yhteistyössä ohjaajan kanssa. Hyvä suhde ohjaajan ja koiran
välillä. Lupaava koira, jolla tänään ongelmia markkeerauksissa.
|
| |
Yleisvaikutelma 9 p eli yhteensä
9/10 pistettä. |
Uudenmaan
noutajakoirayhdistyksen NOU/NOME peruskurssi 2002
Osallistumme UMN:n
järjestämälle NOU/NOME-peruskurssille, jonka tarkoitus on valmentaa
nuorta noutajaa taipumus- ja metsästyskokeisiin. Lisätietoja UMN:n sivuilla. Kurssiin kuuluu neljä treenisunnuntaita Espoon
Nuuksiossa ja infotilaisuus.
Seuraavassa kurssikertojen suunniteltua sisältöä:
Su 17.3. klo 11
alkaen, Solvalla Ensimmäisellä koulutuskerralla
kurssilaiset "testataan" ja jaetaan tasonsa mukaisiin n. viiden koirakon
ryhmiin. Testattavat perusasiat ovat istuminen, luoksetulo, paikalla
pysyminen, seuraaminen, damien kantaminen, noutaminen ja luovuttaminen
sekä ohjaajan ja koiran välinen yhteistyö.
Olimme mukana ja ihan
kivasti sujui. Jäiden kolahtelu ja monen tunnin yhtämittainen
keskittyminen sai loppuaikana Ronjan vähän rauhattomaksi, muuten
onnistunut treeni!
Su 7.4. klo 11
alkaen, Solvalla Toisella koulutuskerralla tarkistetaan
ryhmäjaot ja kerrataan ensimmäisellä kerralla läpikäytyjä perusasioita.
Nyt päästään myös tositoimiin, sillä ohjelmassa on myös riistaan
tutustumista ja markkeerausten harjoittelua.
Ronjan juoksut sekoittivat
tätäkin harrastusta, nimittäin jouduimme jättämään tärkeän
treenikerran väliin. Harmi! En päässyt itsekään valitettavasti
kuuntelemaan koulutusta.
Su 21.4. klo 11
alkaen, Solvalla Kolmannen kurssipäivän tavoitteena on
saada tehtyä kaikille koirille hakuruutu dameilla joko motivoituna tai
sokkohakuna. Lisäksi osa koirista ehtii tutustua kaniin ja niille
vedetään laahausjälki.
Valitettavasti en
tällekään kerralle voinut ottaa koiraa mukaan, koska juoksut olivat
kesken ja koira Pirkolla.. Itse olin kuitenkin mukana kuuntelemassa ja
oppimassa.
Su 26.5. klo 9.30
alkaen, Vuosaari Viimeisen koulutuskerran tarkoitus on
harjoitella vesityöskentelyä, joten koko kurssia ei voi passittaa saman
lammen äärelle. Sen takia ryhmät saapuvat paikalle porrastetusti ja
koulutus toteutetaan rastityyppisenä. Koulutuskerralla käydään läpi
kaikki taippareiden osasuoritukset riistoilla.
Koulutuspäivä oli oikein
onnistunut ja antoisa. Taippareiden jälkeen virittelin Ronjaa
uudelleen riistan makuun ja kivasti meni. Suurkitokset UMN:n
nou/nome-toimikunnalle loistavasta kurssista!
Harrastukset-valikkoon
|